Veronkierrossa häviää tavallinen veronmaksaja

Toimiva ja oikeudenmukainen verotus on hyvinvointivaltion kivijalka. Se varmistaa, että jokaisella meistä on mahdollisuus opiskella ja käyttää erilaisia palveluita.

Meillä Suomessa on ollut pitkään hyvä järjestelmä: jokainen osallistuu maksamalla veroja kykynsä mukaan. Pienituloiset maksavat vähemmän ja suurituloiset enemmän. Yrityksetkin osallistuvat yhteisiin verotalkoisiin. Toimivalla verotuksella voidaan samalla myös tasoittaa tuloeroja ja hyvinvoinnin epätasaista jakautumista.

Verotus varmistaa sen, että yhteiskunta toimii suunnitellusti. Hyväntekeväisyys ei voi koskaan korvata tällaista yhteiskuntapolitiikkaa. Jos kaikki eivät osallistu yhteisiin verotalkoisiin, entistä pienempi joukko kantaa vastuun. Se voi johtaa pian tilanteeseen, jossa kukaan ei halua enää maksaa veroja.

Veronkierto on Euroopan laajuinen ongelma

Euroopan parlamentissa on viime vuosina puhuttu runsaasti veroparatiiseista ja veronkierrosta.  Veronkierrossa häviäjiä ovat Euroopan valtiot, kansalaiset ja erityisesti paikallisesti toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa.

Veronkierrosta ja veroparatiiseista on kasvanut eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden kompastuskivi. Koulutusjärjestelmiä ja palveluita lopetetaan ja vähennetään vedoten siihen, ettei rahaa enää ole. Maailmamme on kuitenkin rikkaampi kuin koskaan. Epäterveet ilmiöt siis nakertavat hiljalleen veropohjaamme.

EU:n näkökulmasta tarkasteltuna esimerkiksi veroparatiisit ja harmaa talous vievät verotuloja jo yli tuhat miljardia euroa vuodessa.

Meidän on tärkeää huolehtia yhdessä verotuksen pelisäännöistä ja siitä, että noudatamme niitä. Siten voimme yhdessä ylläpitää toimivia hyvinvointipalveluja ja tasa-arvoista koulutusjärjestelmää kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa.