Yrittäjyys

Yrittäjyys tuo mukanaan monia uusia asioita. Alla on esitelty yleisimpiä yritysmuotoja, kerrottu arvonlisäverovelvollisuudesta ja ennakkoperintärekisteristä.

Ammatin- tai liikkeenharjoittaja eli toiminimi

Yritystulo  on omistajansa toimintaa ja varallisuutta. Elinkeinonharjoittaja vastaa elinkeinotoimintaansa liittyvistä velvoitteista koko omaisuudellaan. Ammatinharjoittaja on henkilö, joka yrittäjänä harjoittaa ammattiaan ilman kiinteää  osto- tai myyntipaikkaa. Ammatinharjoittaja myy useimmiten palveluja, jotka perustuvat hänen henkilökohtaiseen ammattitaitoonsa.

Liikkeenharjoittaja on yrittäjä, jolla on kiinteä toimipaikka.

Yritystoiminnasta saatu voitto lasketaan yhteen yrittäjän muiden mahdollisten tulojen kanssa ja lopullinen vero määräytyy yhteissumman perusteella.

Mitä eroa on liikkeen- ja ammatinharjoittajalla?

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat ovat molemmat itsenäisiä yrittäjiä, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaavat taloudellisesti omista sitoumuksistaan.

Ammatinharjoittajan toiminta perustuu enimmäkseen henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toiminta sido merkittäviä pääomia. Ammatinharjoittaja saa halutessaan pitää vain yhdenkertaista kirjanpitoa.

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja (toiminimi) voi pitää niin sanottua yhdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävien liikkeenharjoittajien on kuitenkin oikaistava kirjanpito verotusta varten suoriteperusteiseksi.

Liikkeenharjoittajan täytyy pitää kahdenkertaista suoriteperusteista kirjanpitoa. Liikkeenharjoittaja voi esimerkiksi tuottaa raaka-aineiden, koneiden, työntekijöiden tai muiden tuotantotekijöiden avulla tuotteita tai palveluja, joiden myynnillä hän hankkii itselleen tuloa.

Kahdenkertainen kirjanpito vai yhdenkertainen kirjanpito?

Normaalisti kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenkertaista, suoriteperusteista kirjanpitoa. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa kaikki kirjaukset tehdään vähintään kahdelle kirjanpidon tilille.

Kirjanpitolain mukaan liikkeen- tai ammatinharjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenkertaista kirjanpitoa , jos kirjanpitolain edellytykset sille täyttyvät (kirjanpitolaki 7 luku, 1 §). Tilikauden on oltava kalenterivuosi.

Edellytykset yhdenkertaiselle kirjanpidolle

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan ei tarvitse pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, jos sekä viimeksi päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on toteutunut enintään kaksi seuraavista:

• Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa.
• Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 200 000 euroa.
• Liikkeen- tai ammatinharjoittajan palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Kun avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö perustetaan, yhtiömiesten on tehtävä kirjallinen yhtiösopimus. Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten asema on sama. Äänetön yhtiömies toimii ainoastaan sijoittajana. Hänellä ei ole valtuuksia toimia yhtiön puolesta, eikä hän vastaa yhtiön velvoitteista.

Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön toiminnasta ja vastuista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yksi yhtiömies voi yksin tehdä koko yhtiötä ja muita yhtiömiehiä koskevia päätöksiä, ellei yhtiösopimuksessa ole sovittu toisin. Kirjallisessa yhtiösopimuksessa kannattaa sopia yhtiömiesten työnjaosta ja toimivaltuuksista.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö antavat oman veroilmoituksen, jonka perusteella verotettava tulo lasketaan. Tulo jaetaan avoimessa yhtiössä yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaiseksi tuloksi. Yhtiömiehen yrittäjätulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi nettovarallisuuden perusteella.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön voi perustaa yksikin henkilö. Osakeyhtiössä määräysvalta perustuu osakkeenomistukseen. Osakeyhtiössä osakepääomalla ei ole vähimmäismäärää. Osakeyhtiön perustaminen ja hallinnointi on monimutkaisempaa kuin muissa yhtiömuodoissa. Osakeyhtiön merkittävä etu on se, että yrittäjä ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen osakeyhtiön sitoumuksista ja velvoitteista, ellei hän ole erikseen antanut esimerkiksi takausta yhtiön ottamasta velasta.

Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen. Osakeyhtiön verokanta on 20 % eli osakeyhtiön tulosta on maksettava 20 % veroa.

Ennakkoperintärekisteri

Jos toimit yrittäjänä tai harjoitat maataloutta, sinut merkitään ennakkoperintärekisteriin. Jos yrityksesi on ennakkoperintärekisterissä, sinun ei tarvitse toimittaa työn tilaajalle verokorttia.

Ennakkoperintärekisteriin voi ilmoittautua yrityksen perustamis- tai muutosilmoituksella. Lomakkeet löytyvät ytj.fi-verkkopalvelusta. YTJ-yrityshausta voi tarkistaa, kuuluuko yrittäjä ennakkoperintärekisteriin.

Jos yrityksesi ei huolehdi kunnolla ilmoitus- ja kirjanpitovelvollisuudestaan tai verojen maksamisesta, yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Yritys voidaan merkitä rekisteriin uudestaan sen jälkeen, kun se on korjannut mahdolliset laiminlyöntinsä.

Ennakkoperintärekisterin merkitys työ- tai käyttökorvausta suoritettaessa

Työkorvaus tarkoittaa sitä, että työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksetaan muulla tavalla kuin palkkana. Käyttökorvausta maksetaan tekijänoikeuden tai muun vastaavan oikeuden käytöstä tai käyttöoikeuden luovutuksesta.

Jos maksettu suoritus on työ- tai käyttökorvausta eikä suorituksen saajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on tehtävä ennakonpidätys. Ennakonpidätysvelvollisuuteen ei vaikuta se, maksetaanko korvaus esimerkiksi osakeyhtiölle vai henkilölle.

• Yhteisöiltä (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) ja yhtymiltä (esim. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) ennakonpidätys on 13 %.
• Jos työkorvauksen saaja on henkilö, ennakonpidätys toimitetaan verokortin perusteella.
  • Jos verokorttia ei esitetä lainkaan, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena. Ennen kuin ennakonpidätys lasketaan, laskun loppusummasta vähennetään arvonlisäveron osuus

Ennakonpidätysvelvollisuus ei koske tavaran kauppaa eikä esimerkiksi vuokraustoimintaa. Jos laskuun sisältyy korvausta sekä työsuorituksesta että tavarantoimituksesta, rekisteröinti on tarkistettava:

• Jos tavaran toimittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työsuorituksesta on toimitettava ennakonpidätys.
• Jos tavaran kauppahintaan liittyy vain vähäinen työsuoritus, kyse ei ole työkorvauksesta vaan tavaran kaupasta. Ennakonpidätystä ei tällöin tarvitse toimittaa.

Arvonlisäverovelvollisuus

Yritys on arvonlisäverovelvollinen, jos se harjoittaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä ja yrityksen liikevaihto eli myynti on yli 15 000 euroa vuodessa.  Arvonlisäverovelvollisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Rekisteriin voi ilmoittautua yrityksen perustamisilmoituksella, joka sinun on täytettävä, kun aloitat yritystoiminnan. Lomakkeen saat ytj.fi-verkkopalvelusta.

Kun Verohallinto on käsitellyt perustamisilmoituksen, saat ilmoituksen rekisteröinnistä ja ohjeet arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten. Arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa OmaVero-palvelussa.

Useimpien tavaroiden ja palvelujen arvonlisävero on 24 %. Esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisävero on kuitenkin 14 % ja kirjojen 10 %.

Esimerkki arvonlisäverosta:

Tavaran tai palvelun hintaan lisättävän arvonlisäveron määrän saa selville, kun kertoo verottoman hinnan voimassa olevalla verokannalla eli tuotteen tai palvelun arvonlisäveron prosentilla. Hintaan lasketaan mukaan kaikki hinnanlisät , jotka myyjä veloittaa ostajalta, esimerkiksi laskutuslisät tai kuljetus- ja postituskustannukset. Arvonlisäveron määrä lasketaan tästä verottomasta kokonaishinnasta.

• Esimerkki: Tuotteen veroton hinta on 1 000 euroa ja siihen sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli 1 000 euroa x 24/100 = 240 euroa. Verolliseksi hinnaksi saadaan 1 240 euroa.

Tuotteen hintaan sisältyvän arvonlisäveron määrä selviää seuraavalla laskukaavalla: Verollinen hinta x sovellettava verokanta / (100 + sovellettava verokanta)

• Esimerkki: Tuotteen verollinen hinta on 5 000 euroa ja siihen sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Vero saadaan laskutoimituksella 5 000 euroa x 24/124 = 967,74 euroa. Tuotteen veroton hinta on 5 000 euroa – 967,74 euroa = 4 032,26 euroa.

Veron määrä ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella. Laskun loppusumma pyöristetään normaalien matemaattisten pyöristyssääntöjen mukaan.

• Esimerkki: Kun kampaaja laskuttaa asiakkaalta hiustenleikkauksesta, hän lisää hintaan arvonlisäveron. Kampaajan pitää tilittää arvonlisäverot Verohallinnolle. Hän saa kuitenkin vähentää niistä arvonlisäveron, jonka hän on maksanut ostaessaan kampaamoon esimerkiksi shampoita, väriaineita ja muita tuotteita. Kampaaja siis tilittää erotuksen verran arvonlisäveroa.