Omat verot

Kaikki yli 15-vuotiaat saavat Verohallinnolta aina alkuvuodesta automaattisesti verokortin. Verokortti tulee postissa tai Suomi.fi-viestinä. Verokortti tulee aina OmaVeroon, ja lisäksi saat sen postissa tai saat siitä ilmoituksen Suomi.fi-viestinä. Jos teet töitä, sinun pitää näyttää verokortti työnantajallesi. Verokortista työnantaja näkee, paljonko palkastasi pitää ottaa veroa. Saman verokortti käy tarvittaessa moneen eri työpaikkaan. Jos et toimita/näytä verokorttia työnantajallesi, palkastasi menee veroa 60 %.

Verokortista näet ennakonpidätysprosentin, tulorajan ja lisäprosentin. Lisäprosenttia käytetään, jos tuloraja ylittyy.

Ennakonpidätysprosentti eli veroprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia veroa työnantaja vähentää palkastasi jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Tuloraja on arvio siitä, kuinka paljon palkkaa saat koko vuoden aikana.

Lisäprosenttia käytetään sen jälkeen, jos tuloraja ylittyy. Loppuvuoden palkoista menee silloin vero lisäprosentin mukaan. Lisäprosentin voi välttää, kun tekee uuden verokortin jo ennen kuin tuloraja ylittyy.

Jos saat palkkaa useista eri paikoista, käytä kaikissa työpaikoissa samaa verokorttia.

Tee tarvittaessa uusi verokortti

Kun saat vuoden alussa verokortin, arvioi itse koko vuoden tulosi. Tarkista sitten saamasi verokortin tuloraja. Onko se riittävä vai saatko luultavasti enemmän palkkaa? Uusi verokortti kannattaa tehdä myös, mikäli arvioit saavasi palkkaa verokortin tulorajaa vähemmän.

Jos arvioit saavasi enemmän tuloja, verokorttia kannattaa muuttaa. Uuden verokortin, eli muutosverokortin, voit tehdä itsellesi OmaVerossa. OmaVeroon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia ja olet alle 18-vuotias, huoltajasi voivat tilata sinulle verokortin OmaVerosta kirjautumalla sisään omilla pankkitunnuksillaan. Tarvittaessa verokortin tilaaminen onnistuu myös soittamalla asiakaspalveluumme. Tarkista palvelunumerot ja tilaa verokortti puhelimitse (vero.fi).

Seuraa kalenterivuoden aikana, kuinka paljon palkkaa olet jo saanut. Vertaa kertyneitä palkkoja säännöllisesti verokortin tulorajaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos sinulla on monta työnantajaa. Jos yhteenlasketut tulosi kaikista työpaikoistasi ylittävät verokorttiin merkityn vuositulorajan, saatat joutua maksamaan seuraavana vuonna mätkyjä eli jäännösveroja. Tuloja ja maksamiasi veroja voit seurata palkkalaskelmista. Näet kuluvana vuonna saamasi palkat myös OmaVerostsa, kun teet uutta verokorttia.

Miltä verokortti näyttää? 

Verokortti ei oikeastaan ole kortti vaan tavallinen A4-kokoinen asiakirja. Verokortti on kaksikielinen: samat tiedot ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.

Saat meiltä joka kevät esitäytetyn veroilmoituksen, johon on koottu tietoja edellisen vuoden verotuksestasi. Veroilmoituksessa on valmiina tietoja esimerkiksi saamistasi palkoista. Mukana on myös tiedot veroista eli ennakonpidätyksistä, jotka työnantajasi on edellisen vuoden aikana vähentänyt palkoista verokorttisi mukaisesti. Jos veroprosenttisi on ollut tuloihisi nähden liian pieni, joudut maksamaan mätkyjä eli jäännösveroja. Jos taas olet maksanut palkastasi liikaa veroa, saat veronpalautusta. 

Tarkista esitäytetyssä veroilmoituksessa lukevat palkkatiedot ja verovähennykset. Jos kaikki tiedot ovat oikein eikä mitään tietoja puutu, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos tiedoissa on virheitä tai kaikki tiedot eivät ole mukana, korjaa tai täydennä tietoja. Jos virhe on palkassa, ilmoita virheistä myös palkanmaksajalle eli työnantajalle. Tarkista myös, että tilinumerosi on oikein, se näkyy veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla.

Ilmoita mahdollisista muutoksista tai korjauksista OmaVerossa. Pääset tekemään muutokset heti etusivulta kohdasta ”Esitäytetty veroilmoitus” valitsemalla “Tarkista esitäytetty veroilmoitus”. OmaVerossa voit korjata tai täydentää myös tilinumerosi, jos et ole aiemmin ilmoittanut sitä tai se on muuttunut. Lue ohje tilinumeron muuttamiseen (vero.fi).

OmaVerosta ja veroilmoituksesta näet myös päivän, jolloin veroilmoitus pitää viimeistään tarkistaa. Tee kaikki muutokset ja korjaukset viimeistään silloin. Jos palautat veroilmoituksen postissa, varaa riittävästi aikaa postin kulkuun, koska veroilmoituksen pitää olla perillä jo määräpäivänä. Muutokset kannattaa tehdä ajoissa, koska veroilmoituksen myöhästymisestä voi joutua maksamaan myöhästymismaksua. Jos jätät tietoja ilmoittamatta, seurauksena voi olla myös veronkorotus.

Jos teet veroilmoituksen tietoihin muutoksia, saat korjatun verotuspäätöksen. Siihen on merkitty, saatko veronpalautusta tai joudutko maksamaan jäännösveroa eli mätkyjä. Myös maksupäivä ja maksutiedot on kerrottu. Jäännösveron eräpäivät ovat heinäkuun ja seuraavan vuoden helmikuun välillä ja veronpalautuksen maksupäivät heinä-joulukuun aikana.

Tiivistelmä:

Saat joka kevät esitäytetyn veroilmoituksen, jossa on tiedot edellisen vuoden tuloista ja maksamistasi veroista. Tarkista tiedot, kuten palkkatulojen määrä, tilinumerosi sekä mahdolliset verovähennykset. Jos kaikki tiedot ovat oikein, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Täydennä ja korjaa tiedot tarvittaessa OmaVerossa eräpäivään mennessä. Jos olet maksanut edellisen vuoden aikana liikaa veroja, saat veronpalautusta. Jos taas olet maksanut veroja liian vähän, joudut maksamaan jäännösveroa eli mätkyjä. Näet määrän ja maksupäivät OmaVeron etusivulta.

Veronpalautukset maksetaan ilmoittamallesi pankkitilille heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Pienin palautettava summa on 10 euroa. Oman veronpalautuksesi maksupäivän näet OmaVeron etusivulta. Veronpalautuksille maksetaan myös korkoa.

Pikalainoja myöntävät yritykset saattavat markkinoida lainoja, joilla asiakas saisi “veronpalautukset ennakkoon”. Nämä ovat yritysten omia mainoslauseita, eikä Verohallinto ole mukana tai toimi yhteistyössä pikalainoja myöntävien yritysten kanssa.

Jos et ole edellisen vuoden aikana maksanut riittävästi veroja tuloistasi, sinun täytyy maksaa puuttuvat verot jälkikäteen jäännösverona.

Jos jäännösvero on 170 euroa tai enemmän, maksueriä on kaksi eli koko summaa ei tarvitse maksaa kerralla. Alle 170 euron jäännösvero sen sijaan pitää maksaa yhdessä erässä. Jos jäännösvero olisi alle 10 euroa, sitä ei tarvitse maksaa lainkaan. 

Jos korjaat tai täydennät veroilmoitusta, myös veronpalautuksen maksupäivä tai jäännösveron eräpäivä voivat siirtyä myöhemmäksi. Esitäytetyn veroilmoituksen päivämäärät eivät silloin pidä paikkaansa, vaan saat tiedon uusista päivämääristä myöhemmin.

Maksa jäännösvero eräpäivään mennessä. Jos maksat jäännösveron myöhässä, joudut maksamaan myös viivästyskorkoa.

E-lasku tai suoramaksu jäännösveroa varten

Eräpäivää ei tarvitse erikseen muistaa, jos tilaat jäännösverosta e-laskun verkkopankissasi tai teet pankin kanssa toimeksiannon suoramaksusta. Toimi viimeistään 3 viikkoa ennen jäännösveron eräpäivää.

Voit saada verotuksessa erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät veron määrää. Ne voivat olla esimerkiksi kuluja, joita tulon hankkimisesta on tullut. Jotkut vähennykset tehdään verosta eli ne pienentävät veron määrää suoraan. Toiset vähennykset taas tehdään tuloista. Silloin verotettavaa tuloa jää vähemmän kuin ilman vähennyksiä, joten myöskään veroa ei tarvitse maksaa yhtä paljon. 

Palkkatulosta voi saada esimerkiksi näitä vähennyksiä:

• matkakulut
• tulonhankkimisvähennys
• ammattiliiton jäsenmaksut
• pakolliset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Jos vähennys tehdään ansiotuloista, se vähennetään vuoden aikana saamastasi bruttotulosta. Bruttotulo tarkoittaa palkkaa tai muuta ansiota, josta ei ole vielä vähennetty veroja tai muita maksuja. Osan vähennyksistä teemme automaattisesti ja osa pitää ilmoittaa itse joko verokortilla tai veroilmoituksella.

Kun vähennykset on tehty, jäljelle jäävästä summasta lasketaan, kuinka paljon veroja sinun pitää maksaa edellisen vuoden tuloistasi. Vertaamme näitä tietoja puolestasi ja kerromme lopputuloksen alustavasti esitäytetyssä veroilmoituksessa. Jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja pitää vielä korjata, saat myöhemmin (esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivän jälkeen) uuden verotuspäätöksen. Lopullinen tieto veronpalautuksesta tai mätkyistä selviää siitä.

Ansiotulosta tehtävät vähennykset eivät pienennä veron määrää yhtä paljon kuin vähennys on. Jos teet tällaisen vähennyksen, veronpalautuksesi ei siis suurene saman verran. Sen sijaan vähennys pienentää verotettavan tulon määrää eli sitä summaa, mistä vero lasketaan.

Voit kokeilla eri vähennyksien vaikutusta verotukseen veroprosenttilaskurilla (vero.fi). 

Suoraan verosta tehtävät vähennykset 

Jotkut vähennykset tehdään suoraan verosta. Tällainen vähennys pienentää maksettavaa veroa suoraan, saman verran kuin vähennys on. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi kotitalousvähennys ja opintolainavähennys. Veronpalautus siis kasvaa tai jäännösvero pienenee vähennyksen verran. Jos tiedät vähennyksen määrän, tiedät myös, kuinka paljon vähennys vaikuttaa veronpalautukseen tai jäännösveroon.

Vähennysten ilmoittaminen verotukseen

Verohallinto tekee osan vähennyksistä automaattisesti. Yksi tällainen vähennys on tulonhankkimisvähennys. Kaikkien palkkatuloa saavien verotuksessa huomioidaan automaattisesti 750 euron suuruinen tulonhankkimisvähennys. Vähennys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin palkkatulosi määrä. Tulonhankkimismenot pitää ilmoittaa itse vain, mikäli kuluja on syntynyt yli 750 euron edestä. Opiskelusta aiheutuvia kustannuksia (esim. koulukirjoja) et voi vähentää verotuksessasi tulonhankkimiskuluina, jos opintosi ovat peruskoulutusta tai tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opiskelu- ja koulutusmenoihin on kuitenkin yksittäisiä poikkeuksia, joista voit lukea lisää Opiskelu- ja koulutusmenot –sivulta vero.fi:stä.

Tietyt vähennykset, kuten kodin ja työpaikan välisten matkojen matkakulut, sinun täytyy ilmoittaa itse. Osa vähennyksistä taas näkyy esitäytetyssä veroilmoituksessa jo valmiiksi, koska Verohallinto saa tietoja myös esimerkiksi työnantajilta ja ammattiliitoilta. Ammattiliitto ilmoittaa meille jäsenmaksut ja työnantaja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, joten nämä tiedot ovat mukana esitäytetyssä veroilmoituksessa.

Lue lisää eri verovähennyksistä ja niiden ilmoittamisesta (vero.fi). 

Veronumeroa tarvitaan rakennustyömaalla, asennustyömailla ja telakoilla 

Kaikilla on verotusta varten myös oma veronumero. Se näkyy OmaVerossa ja verokortissa. Veronumeroa tarvitaan yleensä vain rakennustyömailla, asennustyömailla ja telakoilla. Jos olet töissä tai työharjoittelussa tällaisessa paikassa, sinulla pitää olla kuvallinen tunnistekortti, johon veronumerosi on merkitty. Sen lisäksi veronumerosi pitää merkitä veronumerorekisteriin. Se on rekisteri, jota Verohallinto pitää työntekijöistä.

Myös opiskelijoiden ja opettajien täytyy olla veronumerorekisterissä, jos he liikkuvat rakennustyömaalla tai telakka-alueella. Veronumero voi olla merkittynä esimerkiksi oppilaitoksen korttiin. Silloin se toimii myös tunnistekorttina.

Tarkista, onko veronumerosi rekisterissä (vero.fi). Jos veronumerosi ei vielä ole veronumerorekisterissä, voit aktivoida sen OmaVerossa. Myös työnantajasi tai oppilaitoksesi voi ilmoittaa veronumerosi rekisteriin.

Veroilmoituksen liitteenä on verotustodistus. Verotustodistuksesta näet, kuinka paljon sinulla on ollut verotettavia tuloja yhteensä vuoden aikana. Verotustodistus kannattaa säilyttää, sillä voit tarvita sitä esimerkiksi Kelan asumistukihakemuksen liitteeksi. Verotustodistus löytyy myös OmaVerosta kohdasta Yhteydenpito, kun valitset sieltä Päätökset ja kirjeet.

Jos sinulle tulee kuluja tilapäisestä työmatkasta, työnantaja voi korvata niitä maksamalla päivärahaa tai kilometrikorvauksia. Tilapäinen työmatka tarkoittaa matkaa, jonka teet toiselle paikkakunnalle työtehtävien vuoksi ja työnantajan pyynnöstä – ei siis esimerkiksi kodin ja työpaikan välistä matkaa. Korvaukset ovat verovapaita silloin, kun ne perustuvat todellisiin kuluihin tai päätökseen, jonka Verohallinto antaa vuosittain päivärahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärästä.

Työnantaja voi maksaa työmatkasi ajalta päivärahaa, jos matkustat yli 15 kilometrin päähän asunnostasi tai varsinaisesta työpaikastasi, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Päivärahan määrään vaikuttaa työmatkan kesto. Päivärahan tarkoitus on korvata sinulle aiheutuneet esimerkiksi tavallista suuremmat ruokailukulut. Jos työmatkaan kuuluu ilmainen tai työnantajasi maksama ruokailu, päiväraha on pienempi.

Työnantaja voi maksaa sinulle verovapaasti myös kilometrikorvauksia. Verohallinto antaa joka vuosi erikseen päätöksen kilometrikorvausten määristä. Kilometrikorvauksen enimmäismäärään vaikuttaa esimerkiksi se, teetkö matkan omalla autolla vai työsuhdeautolla ja onko kyydissä muita matkustajia.

Jos työnantajasi ei korvaa työmatkasta aiheutuneita matkakuluja, voit vähentää kulut verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Ilmoita matkakulut silloin todellisten kustannusten mukaan. Jos olet käyttänyt työmatkaan julkista kulkuneuvoa, kuten junaa, bussia tai metroa, voit vähentää matkakulut sen mukaan, kuinka paljon liput maksoivat. Muita mahdollisia kulkuneuvoja voivat olla esimerkiksi oma auto tai työsuhdeauto.

Tulonhankkimiskuluissa ei ole varsinaista omavastuuta. Verotuksessa tuloista vähennetään kuitenkin vain se osa kuluista, joka ylittää yleisen tulonhankkimisvähennyksen. Yleinen tulonhankkimisvähennys on kiinteänsuuruinen vähennys, jonka kaikki palkansaajat saavat automattisesti palkkatuloistaan. Sen määrä on 750 euroa, joten sitä pienemmistä matkakuluista ei saa erikseen matkakuluvähennystä. 

Asunnon ja työpaikan väliset matkat 

Koska asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka, siitä ei voi saada päivärahaa eikä kilometrikorvauksia. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saat vähentää omassa verotuksessasi halvimman mahdollisen kulkuneuvon mukaan. Yleensä tämä tarkoittaa julkisen liikenteen matkalippua.

Etuudet ovat tukia, joita maksaa esimerkiksi Kela tai oman kuntasi sosiaalitoimi. 

Etuuksia ovat esimerkiksi

• yleinen asumistuki
• opintotuen asumislisä
• opintoraha
• koulumatkatuki
• sotilasavustus
• työttömän peruspäiväraha
• sairauspäiväraha
• ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
• työmarkkinatuki
• perustoimeentulotuki. 

Etuudet voivat olla verovapaita tai verotettavaa ansiotuloa.

Verovapaita etuuksia ovat yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä, koulumatkatuki, sotilasavustus ja perustoimeentulotuki. Verovapaat etuudet eivät vaikuta verotukseen eivätkä veroprosenttiin. Niitä ei ilmoiteta verokorttihakemuksessa, eivätkä ne näy veroilmoituksessa.

Etuuksista verotettavaa ansiotuloa ovat opintoraha, työttömän peruspäiväraha, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha ja työmarkkinatuki. Nämä etuudet maksaa Kela, ja Kela saa tiedon veroprosentista suoraan meiltä Verohallinnosta. 

Etuudet näkyvät veroilmoituksessa 

Veroilmoituksessa näkyy etuuksista nämä tiedot:

• minkä nimistä etuutta olet saanut
• mikä taho etuuden on maksanut
• kuinka paljon etuutta olet saanut euroina
• kuinka paljon etuudesta on mennyt veroja. 

Nuorten aikuisten yleisimpiä etuuksia ovat yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä, opintoraha ja koulumatkatuki. 

Kela ei tee automaattisesti ennakonpidätystä opintorahasta.  Jos saat opintorahaa ja käyt myös töissä, ota siis opintoraha huomioon palkan verokortissa. Jos palkan määrä on pieni etkä saa opintorahan lisäksi muita etuuksia, veroprosenttisi saattaa olla myös 0 %. 

Saatat saada työnantajaltasi työsuhde-etuja. Niitä ovat esimerkiksi asuntoetu, ravintoetu, autoetu tai puhelinetu.

Työsuhde-edut ovat niin sanottuja luontoisetuja, jotka verotetaan samalla tavalla kuin palkka. Se tarkoittaa sitä, että verotuksessa (ja esimerkiksi palkan verokortin tulorajassa) myös luontoisedut lasketaan mukaan tuloihin. Verohallinto antaa joka vuosi päätöksen siitä, minkä arvoisia eri työsuhde-edut ovat eli kuinka suuri summa tuloihisi lisätään sillä perusteella, että saat luontoisetuja. Työsuhde-edut ja niiden arvo näkyvät palkkalaskelmassa. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Verohallinto saa tiedot tulorekisteristä ja ottaa ne mukaan esitäytettyyn veroilmoitukseen. Kun tarkistat veroilmoituksen, tarkista myös luontoisedut. 

Asuntoetu

Asuntoetu tarkoittaa sitä, että olet saanut työnantajaltasi asunnon käyttöösi. Verotuksessa asuntoedun arvoon vaikuttavat asunnon koko, ikä ja remontointi. 

Ravintoetu

Ravintoetua voit saada työnantajalta kahdella eri tavalla: 

• Työnantajasi järjestää sinulle ilmaisen tai tavallista halvemman työpaikkaruokailun.
• Saat työnantajalta lounassetelin tai muun vastaavan maksuvälineen, jonka työnantaja maksaa osittain tai kokonaan ja jota voit käyttää lounaan maksamiseen.

Autoetu

Autoetu tarkoittaa sitä, että saat käyttöösi työnantajan auton.

Autoetu voi olla niin sanottu vapaa autoetu tai auton käyttöetu. Vapaa autoetu tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa kaikki auton kustannukset. Käyttöedussa taas maksat itse ainakin bensakulut.

Autoedun arvo lasketaan verotuksessa sinulle tuloksi. Autoedun arvoon vaikuttavat muun muassa auton ostohinta, käyttöönottovuosi ja lisävarusteet.

Yleensä autoedun verotusarvo on kiinteä kuukausittainen summa, joka koostuu auton perusarvosta ja käyttökustannuksista. Käyttökustannusten osuuden voi kuitenkin laskea myös kilometrikohtaisesti sillä perusteella, kuinka paljon autoa on käytetty yksityisiin matkoihin. Jos sinulla on vain vähän yksityisajoja, tämä tapa eli kilometrikohtaisen arvon laskeminen sinulle voi olla kannattavampaa. Siinä tapauksessa sinun täytyy pitää ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjan avulla pystyt erottelemaan, mikä osa ajokilometreistä on vapaa-ajan matkoja ja mikä työtehtävissä ajettuja matkoja.

Puhelinetu

Puhelinetu tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sinulle puhelinliittymän, joka työnantajan nimissä mutta sinun käytössäsi. Puhelinetuun kuuluu se, että voit käyttää liittymää myös vapaa-ajallasi. 

Jos saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa tai enemmän, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Lahjaveroa täytyy maksaa myös silloin, jos saat samalta henkilöltä 3 vuoden aikana useita lahjoja, joiden arvo on yhteensä vähintään 5 000 euroa. Lahjaveron maksaa aina lahjan saaja.

Lahjaveroilmoitus pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa siitä, kun olet saanut lahjan (tai useista lahjoista on kertynyt yhteensä 5 000 euroa). Tee lahjaveroilmoitus OmaVerossa välilehdellä Kaikki verolajit. Valitse sieltä Lahjaveroilmoitus. 

Lahja voi olla esimerkiksi

• rahaa
• kiinteistö, kuten talo tai tontti
• asunto-osake
• irtaimistoa, kuten auto tai osakkeet
• osuus kuolinpesästä

Jos lahjanantajia on kaksi tai useampia, tee lahjaveroilmoitus erikseen jokaisen lahjanantajan osuudesta.

Kokeile lahjaverolaskuria (vero.fi), jolla voit alustavasti arvioida lahjaveron suuruuden.

Elatuslahja

Elatuslahja tarkoittaa lahjaa, jonka olet saanut elatustasi eli päivittäistä toimeentuloasi varten. Voit saada verovapaan elatuslahjan, vaikka lahja ei olisikaan välttämätön toimeentulosi kannalta. Elatuslahja on verovapaa, kunhan otat huomioon tietyt lahjaan ja sen antamistapaan liittyvät ehdot. Elatuslahjaa ei voi koskaan antaa rahana, vaan lahjan antajan pitää suoraan maksaa elatuskulujasi. Käytännössä tämän voi tehdä esimerkiksi niin, että lahjan antaja maksaa laskujasi suoraan laskuttajille.

Elatuslahjana voi maksaa esimerkiksi

• yhtiövastikkeet
• vuokrat
• sähkölaskut
• puhelinlaskut
• nettimaksut
• ruokaostokset
• ulkomaan opiskelukustannukset.

Elatuslahjan edellytyksenä on se, ettet pysty käyttämään lahjaa mihinkään muuhun tarkoitukseen. Jos esimerkiksi vanhempasi antaa sinulle lahjan rahana, se ei voi olla elatuslahja, koska voisit käyttää rahat muuhunkin tarkoitukseen kuin esimerkiksi vuokraan, sähkölaskuun tai puhelinlaskuun. Tärkeää on siis se, että elatuslahjan antaja maksaa summan suoraan sille, joka on laskun lähettänyt.

Kaikki laskut ja kulut eivät kuitenkaan ole elatusta. Jos joku maksaa puolestasi esimerkiksi omistusasunnon rahoitusvastikkeen tai perintöveron, tällainen lahjoitus ei ole veroton elatuslahja.

Jos saat elatusta varten rahalahjan, sinun pitää maksaa siitä lahjaveroa. Lahjaveroa pitää maksa, jos saat samalta lahjanantajalta vähintään 5 000 euroa 3 vuoden aikana.