Miten suomalainen verotusjärjestelmä toimii?

Suomalainen verotusjärjestelmä näkyy arjessasi monella tavalla.

Jokainen työssäkäyvä tarvitsee verokortin. Verokortti kertoo, kuinka paljon palkasta pitää maksaa veroa. Työnantaja ottaa veron palkasta ja tilittää sen Verohallinnolle. Palkkatuloista menee myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Niillä turvataan nykyiset ja tulevat suomalaisten eläkkeet.

Ostaessasi tavaroita tai palveluita maksat samalla arvonlisäveroa. Arvonlisävero on kulutusvero, joka sisältyy esimerkiksi ruokakaupassa tuotteiden hintaan. Tupakasta ja alkoholista pitää lisäksi maksaa erityisveroja. Nekin ovat mukana tuotteiden hinnassa.

Maksat veroa myös esimerkiksi auton tai asunnon ostamisen yhteydessä. Kun ostat auton, maksat autoveroa. Sen määrä perustuu auton ominaisuuksiin ja päästöihin. Suomeen rekisteröidyistä autoista maksetaan lisäksi vuosittain ajoneuvoveroa. Asunnon ostamisen yhteydessä taas maksat sen hinnasta varainsiirtoveroa.

Verorahoilla rahoitetaan suomalaisen yhteiskunnan palvelut. Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva saavat rahoituksensa verotuloista.

Kuka verotuksesta päättää?

Suomessa eduskunta päättää verolaeista. Eduskunnan päätöksellä voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön uusia veroja, keventää tai korottaa jonkin veron määrää tai muuttaa verovähennyksiä. Verotusta koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaa myös Euroopan unioni, jonka asetuksia tai direktiivejä Suomen eduskunta toimeenpanee.

Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen on eduskuntavaaleissa äänioikeutettu. Vaalein valitut eduskuntapuolueet koostavat keskuudestaan hallituksen. Hallitus neuvottelee vaalikautta varten hallitusohjelman. Hallitusohjelmassa linjataan vaalikauden tavoitteita. Tavoitteista voi seurata lakimuutoksia myös verolakeihin.

Ympyränmuotoinen tila, jossa on työntekijöitä käsittelemässä suuria kolikoita ja rahaa, modernin rahankäsittelylaitteen ympärillä, taustalla korkeat kolikkopinot.

Verorahojen valtakunnallisista käyttökohteista päättävät poliitikot.

Verorahat jaetaan esimerkiksi valtiolle ja kunnille. Valtion saamat verot jaetaan edelleen sen mukaan, mitä siitä on päätetty budjetissa eli hallituksen tulo- ja menoarviossa. Rahat menevät ministeriöille, jotka jakavat ne edelleen omalla vastuullaan oleville virastoille ja muille toimijoille. Esimerkiksi Metsähallitus saa maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen toiminnalleen ja sitä kautta muun muassa kansallispuistoille. EU:n, hyvinvointialueiden ja Verohallinnon rahoitus taas tulee valtiovarainministeriön kautta ja polisiin rahoitus sisäministeriöltä.

Yleisradion toiminta rahoitetaan yleisradioverolla, jota maksavat muun muassa kaikki täysi-ikäiset henkilöt. Verohallinto tilittää kerätyn Yleisradioveron suoraan Ylelle.

Miniatyyrimallinen kaupunkimaisema, jossa on värikkäitä rakennuksia, syksyisiä puita ja katuja, joilla liikkuu ihmisiä ja autoja.

Kunnallisverosta kunnat ja kaupungit päättävät itse.

Tarkemmin kunnallisveron suuruudesta ja käyttökohteista päättävät kunnan- tai kaupunginvaltuutetut. Heidät valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Verohallinto tilittää kunnille kunnallis- ja kiinteistöveron, joita asukkailta kerätään. Lisäksi Verohallinto tilittää kunnalle osan kunnan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen maksamasta kiinteistö- ja yhteisöverosta.

Verohallinto vastaa verotuksen toteuttamisesta.

Keräämme verotulot, joilla suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut rahoitetaan. Tulkitsemme voimassa olevaa verolainsäädäntöä ja toimimme sen mukaan. Välitämme kertyneet verot kuukausittain eteenpäin yhteiskunnan eri tahoille eli niin kutsutuille veronsaajille.

Verohallinto seuraa ja tukee päätöksentekoa.

Me Verohallinnossa seuraamme poliittista päätöksentekoa ja tuemme eduskunnan lainvalmistelua niin, että Verohallinnon ja tavallisten veronmaksajien olisi mahdollisimman helppo tulkita ja noudattaa uusia säädöksiä. Pohdimme jo lain valmisteluvaiheessa, miten muutokset vaikuttavat Verohallinnon asiakkaisiin.

Verohallinnon asiakkaat ovat moninainen joukko.

Asiakkaitamme ovat kaikki yksityishenkilöt, joita kutsutaan julkisessa keskustelussa usein myös veronmaksajiksi tai henkilöasiakkaiksi. Usein Verohallinto näkyy nuoren elämässä ensimmäistä kertaa silloin, kun ensimmäinen kesätyöpaikka tulee ajankohtaiseksi. Ensimmäinen verokortti töitä varten ja ensimmäinen tilille tupsahtava ikioma palkka ovat hetkiä, jotka jäävät varmasti jokaisen mieleen.

Värikäs ja vilkas kaupunkikohtaus, jossa on ihmisiä nauttimassa erilaisista aktiviteeteista ja liikkeistä, jotka sijaitsevat kerrostalon eri tasoilla.

Ison ja tärkeän asiakasryhmän muodostavat myös yritykset ja yhteisöt.

Eri yrityksillä ja esimerkiksi yhdistyksillä voi olla maksettavana hieman erilaisia veroja, esimerkiksi yhteisöveroa, arvonlisäveroa, varainsiirtoveroa, valmisteveroa tai kiinteistöveroa. Maksettaviin veroihin voi vaikuttaa esimerkiksi yrityksen liikevaihdon suuruus, yritysmuoto ja toimiala. Autamme ja ohjeistamme yrityksiä eri yritystoiminnan käänteissä sekä eri veroasioiden hoitamisessa.

Saman kaupunkimaisen korttelin lähempi näkymä, jossa ihmiset asioivat liikkeissä, kävelevät kadulla ja kulkevat ohitse, ympärillään modernit rakennukset ja katuvalot.

Reilu kilpailu on kaikkien etu.

Harmaalla taloudella tarkoitetaan sitä, että yritys laiminlyö verot tai muut lakisääteiset maksut ja velvoitteet, kuten veroilmoittamisen. Kun osa jättää verot ja maksut hoitamatta, veroja kertyy vähemmän eikä kilpailutilanne ole muiden kannalta reilu. Se vahingoittaa sekä koko yhteiskuntaa että yksittäisiä kansalaisia.

Torjumme harmaata taloutta monin eri keinoin.

Harmaata taloutta torjuaksemme jaamme tietoa pimeän työn merkeistä ja haitoista. Teemme myös verotarkastuksia ja työskentelemme tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Valvonnan tavoitteena on, että kaikki verotulot saadaan kerättyä ja kaikilla yrityksillä on reilut sekä tasapuoliset edellytykset toimia.

Keräämme myös kirkollisveron.

Keräämme myös kirkollisveron evankelis-luterilaisen- ja ortodoksisen kirkon jäseniltä. Kirkot maksavat meille kulut, joita kirkollisveron keräämisestä aiheutuu. Seurakunnat päättävät itse kirkollisveron määrän.